Liittymismaksujen määritysperusteet

Tampereen  Sähköverkko  Oy:n  liittymähinnoittelu  ja  -ohjeistus  on  laadittu  Energiamarkkinaviraston (EMV) ohjeiden mukaisesti.

1. Yleistä

2. ​Liittymismaksu pienjänniteverkossa (400/230V)

3. Liittymismaksu keskijänniteverkossa (20 kV)

4. Liittymismaksu alueverkossa (110 kV)

5. Tuotannon liittäminen

6. Sähköliittymän muutokset

7. Tilapäinen liittymä

 

1. Yleistä

 

 

Liittymismaksu on kertamaksu sähköverkkoon liittymisestä. Liittyjän ja Tampereen Sähköverkko Oy:n kesken laaditaan liittymissopimus, jossa sovitaan verkkoon liittämisen ehdoista. Sopimukseen sovelletaan sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehtoja sekä verkonhaltijan ohjeita. Tuotannon liittymässä noudatetaan tuotannon liittymisen ehtoja sekä verkonhaltijan ohjeita.

 

 

2. Liittymismaksu pienjänniteverkossa (400/230V)

 

Liittymien keskimääräiset rakentamiskustannukset jakelualueen eri osissa poikkeavat merkittävästi  toisistaan.  Pienjänniteliittymän liittymismaksu  määritetään  pääsääntöisesti vyöhykehinnoittelun mukaan. Vyöhykkeiden ulkopuolella noudatetaan tapauksesta riippuen joko aluehinnoittelua tai tapauskohtaista hinnoittelua.

  

Pienjänniteliittymän liittymis-  ja  lisäliittymismaksu ovat  siirto-  ja  palautuskelpoisia ja arvonlisäverottomia.

 

Alue- ja tapauskohtaisessa hinnoittelussa perittävät johto- ja lisämaksut ovat siirtokelpoisia ja arvonlisäverollisia.

 

Liittymismaksu sisältää yhden energiamittarin asennettuna uuden  sähköliittymän käyttöpaikalle liittymän käyttöönoton yhteydessä.  Lisämittalaitteiden asentamisesta peritään palveluhinnaston mukainen maksu.

 

Liittymismaksuun ei sisälly liittyjän liittymisjohto eikä sen rakentaminen  liittymissopimuksessa mainitusta liittämiskohdasta lähtien. Liittymisjohdon rakentaminen on liittyjän vastuulla. Liittymisjohto on liittyjän omaisuutta ja kunnossapidettävä.

  

2.1 Vyöhykehinnat 

 

Voimassa olevat vyöhykehinnat on ilmoitettu hinnastossa. Käytössä on kolme vyöhykettä, jotka on esitetty karttaliitteessä:

  • Vyöhyke V1
    Hinnasto on voimassa taajamien asemakaava-alueilla. Hinnastoa ei sovelleta yleiskaava-, ranta-asemakaava- ja vanhoilla rantakaava-alueilla.
  • Vyöhyke V2
    Hinnasto on voimassa vyöhykkeen V1 ulkopuolella, kun sähkönkäyttöpaikan suoraan mitattu etäisyys on enintään 400 m olemassa olevalta jakelumuuntamolta ja pääsulakkeen koko on enintään 3x63 A.
  • Vyöhyke V3
    Hinnasto on voimassa vyöhykkeiden V1 ja V2 ulkopuolella, kun sähkönkäyttöpaikan suoraan mitattu etäisyys on enintään 600 m olemassa olevalta jakelumuuntamolta ja pääsulakkeen koko on enintään 3x50 A.

Vyöhykkeillä V2 ja V3 ilmoitettua sulakerajaa suuremman pääsulakkeen liittymismak-su määritetään tapauskohtaisesti, kts. kohta 2.3.

 

 2.2 Aluehinta
  

Aluehintaa sovelletaan vyöhykkeisiin kuulumattomilla alueilla ja liittymillä. Tähän ohjeeseen on kirjattu aluehinnoittelun keskeinen sisältö. Yksityiskohtaiset tiedot aluehinnoittelusta saa Tampereen Sähköverkko Oy:stä. 
 
Aluehinnaksi määritetään rajatun alueen sähköverkon rakennuskustannukset sekä olemassa olevasta verkosta varattavasta kapasiteetista aiheutuvat kustannukset. Tampereen Sähköverkko Oy osallistuu alueen rakentamiskustannuksiin 15 % osuudella ja loppuosa kustannuksista jaetaan alueen potentiaalisten liittyjien kesken.
 
Tampereen Sähköverkko Oy määrittää alueelle verkkorakenteen kannalta optimaalisen muuntamopaikan, jonka mukaan mitataan liittyjien sijoittuminen alueen eri vyöhykkeille. Liittyjälle lasketaan pääsulakekoon mukainen aluehinta, joka on aina suurempi kuin hinnaston mukainen vyöhykkeen V2 tai V3 liittymismaksu. Liittymismaksun (V2 tai V3) ylittävä osuus peritään johtomaksuna.
 
Aluehinta on voimassa täysimääräisenä enintään 20 vuotta, jonka jälkeen alueella otetaan käyttöön hinnaston mukaiset vyöhykehinnat.
 
Aluehinnan määrittämisessä potentiaalisina liittyjinä pidetään mm. alueella olevia sähköttömiä rakennettuja asuin- ja lomakiinteistöjä. Alueen rakentaminen aloitetaan, kun vähintään 60 % potentiaalisista liittyjistä on tehnyt liittymissopimuksen. Aluehinnan käyttöön saaminen voi edellyttää rakennuspaikoille liittymän rakentamista, vaikka sähkön tarvetta ei vielä olisikaan.
 
Alue voidaan sähköistää, vaikka rakentamiskynnys (60 % potentiaalisista liittyjistä) ei ylity. Tällöin liittymän haluavilta peritään aluehinnan mukainen liittymismaksu sekä lisämaksu, johon liitetään jälkiliittyjäehto, ks. kohta 2.4. Liittyjien liittymismaksujen ja lisämaksujen summan tulee vastata aluehinnan rakentamiskynnyksen liittymiskustannuksia. Alueella, jonka rakentamiskynnys ei ylity, rakentaminen aloitetaan, kun kaikki todelliset liittyjät ovat tehneet liittymissopimuksen.
 

2.3 Tapauskohtainen hinnoittelu 

 
Tapauskohtaista hinnoittelua sovelletaan yksittäisiin liittymiin:
 
  • jotka sijaitsevat vyöhykkeiden V1, V2 ja V3 ulkopuolella
  • vyöhykkeellä V2 liittyjille, joiden pääsulake on 3 x 80 A tai suurempi
  • vyöhykkeellä V3 liittyjille, joiden pääsulake on 3 x 63 A tai suurempi
 
Tapauskohtaisesti laskettuun liittymissopimukseen voidaan tehdä jälkiliittyjäehto.
  
 

2.4 Jälkiliittyjäehto 

 

Jälkiliittyjäehto tehdään kirjallisena ja siitä  tehdään  merkintä  liittymissopimukseen. Ehdon mukaan alue- tai tapauskohtaisessa hinnoittelussa määrätty maksuosa palautetaan joko kokonaan tai osittain, kun alueelle tulee myöhemmin uusia liittyjiä. 
 
Jälkiliittyjäehdon mukaista palautussummaa  ei  makseta, jos se on  pienempi kuin 500,00  €.  Täysimääräinen hyvitysaika on 10 vuotta kyseisen  verkosto-osan valmistumisesta lukien. Valmistumispäiväksi katsotaan alueen ensimmäisen jakelumuuntamon käyttöönottopäivä, ellei muuta ole kirjallisesti asiasta  sovittu. Jälkiliittyjäehtojen laskentapäiväksi  katsotaan  liittymätilauksen  kirjaamispäivä. 10 vuoden jälkeen hyvitystä alennetaan 25 % vuodessa laskettuna alkuperäisestä lisämaksun määrästä. Lisämaksulle ei suoriteta korkoa eikä sitä sidota indeksiin.  

 

2.5 Pienliittymät 

 

Pääsääntöisesti sähkönkäyttöpaikat mittaroidaan. Pienliittymät (< 1 - 3x 25 A) voidaan hyväksyä mittaroimatta seuraavasti:
-     teho on pieni (max. 0,5 kW) ja selkeästi määriteltävissä oleva
-     laskutetaan käyttöajan mukaan esim. 8760 h/a  
-     vuosienergian laskenta (liitäntäteho x käyttöaika)
 
Sähkökauppa on ns. kokonaistoimitussopimuksella. Mikäli asiakas haluaa käyttöpaikan sähkökilpailun piiriin, niin tällöin edellytetään normaalia mittausta.  

Pienliittymää edellyttävät käyttöpaikat eivät useinkaan sijaitse määritellyillä tonttialueilla vaan yleisillä alueilla. Pienliityntöjen liittymisjohto on koko se johto-osa, joka rakennetaan ko. laitteen liittämiseksi jakeluverkonhaltijan verkkoon.
 
Liittyjä vastaa liittymisjohdon rakentamisesta. Pienliittymän liittymisjohto voi poiketa verkkoyhtiön yleisohjeesta, mikäli jakeluverkon rakenne ja sähkötekniset reunaehdot sen mahdollistavat. Poikkeamisesta on sovittava ennakolta verkkoyhtiön kanssa ja siitä tehdään merkintä ja tarvittavat rajaukset liittymissopimukseen.

 

2.6 Liittymän 3-vaiheistaminen

  

Mikäli pientehoista rakennelmaa varten tehty 1-vaiheinen liittymä halutaan  muuttaa kolmivaiheiseksi, tulee 1-vaiheinen liittymä irtisanoa ja tilata uusi 3-vaiheinen liittymä. Muutettaessa  1-vaiheisesti  kytketty  liittymä  3-vaiheiseksi  suoritetaan mahdollisesti tarvittavan uuden liittymisjohdon rakentaminen ja kytkentä normaaleja rakentamis- ja laskutusperusteita noudattaen. Mikäli nykyinen liittymisjohto on 3-vaiheinen, voidaan se kytkeä käyttöön, mikäli johto on kytkentähetkellä olemassa olevan liittymisjohdon mitoitusohjeen mukainen.

  

Kaikkien 1-vaiheisesti kytkettyjen enintään 1x25A asuin- ja lomarakennusten liittymien lisävaiheista ts. muutoksesta kolmivaiheiseksi luokkaan  3x25A  ei  peritä maksua. Liittymisjohdon tulee kuitenkin olla verkkoyhtiön voimassa olevien ohjeiden mukainen. Lisävaiheiden  käyttöönoton  yhteydessä,  pääsulakekokoa voidaan kuitenkin rajoittaa vyöhykkeillä V2 ja V3 ja vyöhykkeiden ulkopuolisilla alueilla. Uusia 1-vaiheisia liittymiä ei myydä, kun vain pienitehoista liittymää varten vyöhykkeelle V1.

  

2.7 Liittymisjohdon mitoitus ks. mittausohje

   

3. Liittymismaksu keskijänniteverkossa (20 kV) 

 
Keskijänniteliittymän (20 kV) rakentaminen on yleensä kokonaistaloudellisesti kannattavaa, kun liittymän mitoitusteho on 800 - 1000 kVA tai enemmän. Keskijännitteellä ei ole erillistä liittymisjohtoa luokassa  LKJ1. Liittymä  liitetään  olemassa  olevaan  keskijänniteverkkoon yleensä kahdella johdolla siten, että verkko on ns. rengasmainen.
 
Verkkoyhtiö  valitsee  ja  asennuttaa  käytettävät  keskijännitejohdot.  Kaapelina  käytetään  yleensä  AHXAMK-W  3  x  185  +  35.  Tonttiosuuden  johtoreittien  rakentamisen kustannuksista  vastaa  liittyjä.  Mikäli  verkkorakenteen johdosta liittymäkojeistoon rakennetaan enemmän kuin  kaksi johtoyhteyttä, verkkoyhtiö vastaa lisäyhteyden rakentamisen  kustannuksista. Verkkoyhtiö kustantaa myös em. lisäyhteyden tarvitse-
man kuormanerotinkentän muuntamossa
 
LKJ2-luokassa  verkon  rakenne  ja  poikkipinta-ala  valitaan tapauskohtaisesti.  Luokassa LKJ2 voidaan edellyttää liittämiskohdasta lähtien erillistä 20 kV:n liittyjän vastuulla olevaa liittymisjohtoa.
 
Keskijänniteliittymän liittymismaksu (tehomaksu ja kiinteä osa) on  siirto- ja palautuskelpoinen ja siitä ei peritä arvonlisäveroa.

 

Karttaliitteessä  on  esitetty  taajama-alueiksi  katsottavat  jakelualueen  osat, joissa liittymismaksu määräytyy seuraavasti:
 
L KJ1 = a + b x P
 
Kun liittymisteho on suurempi kuin 2000 kVA ja/tai kun muuntamon etäisyys olemassa olevasta 20 kV verkosta on yli 200 m, liittymismaksu määritetään tapauskohtaisesti. 
 
Haja-asutusalueella keskijänniteliittymismaksu lasketaan:
 
L KJ2 = b x P + rakentamiskustannukset
 
Kaavojen selitteet:
  •   a = keskimääräinen liittämis- ja rakennuskustannus (€)
o    maksun suuruus määritellään hinnastossa

o    rakennettavan  muuntamon  suoraan   mitattu   kokonaisetäisyys  on enintään 200 m olemassa olevasta 20 kV verkosta

o    rakennettava muuntamo voi sijaita enintään 50 m tonttirajasta keskijännitekaapelin tulosuunnassa.  Liittyjä  maksaa  hinnaston  mukaisen johtomaksun siltä osin, kun matka tonttirajasta muuntamolle ylittää 50 m. Mikäli tuleva ja lähtevä kaapeli eivät ole samalla reitillä, tulosuunnaksi  katsotaan  lyhyempi  reitti,  kun  verkkorakenne  on  verkkoyhtiön kannalta optimaalinen. 
  • b= kapasiteettivarausmaksu ts. tehomaksu (€/kVA)
  • P= tilausteho (kVA)
o    liittymissopimuksessa  määritetty teho,  jota  ei  saa  ylittää ja  joka voidaan luotettavasti todentaa käytön aikana mm. mittaus ja tarvittaessa rajoittaa esim. hälytystiedolla, katkaisija-asettelulla.

 o    minimiliittymismaksu lasketaan taajama-alueilla 800 kVA:n teholla ja haja-asutusalueilla 315 kVA teholla

  • Rakentamiskustannukset lasketaan aiheutuneiden kustannusten mukaan.
  • LKJ2-luokassa rengasyhteyden rakentaminen harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon jakeluverkon rakenne ja kehittäminen sekä tilausteho. 
 

4. Liittymismaksu alueverkossa (110 kV) 

 

Liittymän rakentaminen ja liittymismaksu määritetään aina tapauskohtaisesti. Liittymismaksu määräytyy liittämisestä aiheutuneiden todellisten kustannusten mukaan.

 

Pääsääntöisesti 110 kV liittymän liittämiskohta on 110 kV sähköasema. Liittäminen saattaa edellyttää olemassa olevan 110 kV:n verkon vahvistamista tai kokonaan uuden 110 kV:n verkkoyhteyden ja/tai sähköaseman rakentamista. Liittyjää varten rakennettavat verkonosat laskutetaan arvonlisäverollisena. Liittymisjohto on liittämiskohdan ja liittyjän käyttöpaikan välinen johto eikä se sisälly liittymismaksuun. Liittymän osalta noudatetaan alueverkon liittämisen ehtoja.

  

5. Tuotannon liittäminen          

 

5.1  Tuotantolaitos yli 2 MVA    

 
Yli 2 MVA tuotannon (tuotantolaitoskokonaisuuden) liittymismaksu määräytyy tapauskohtaisesti liittämisestä aiheutuneiden todellisten kustannusten mukaan. Kapasiteettivarausmaksu on riippuvainen liityntäjännitteestä  sähkönkäyttöpaikkojen liittymähinnaston mukaisesti. Liittymisjohdon rakentaminen ei sisälly liittymismaksuun. 
 

5.2 Tuotantolaitos enintään 2 MVA   

 
Enintään 2 MVA tuotantolaitoksilta (tuotantolaitoskokonaisuuksilta) peritään  ne rakentamiskustannukset, jotka muodostuvat yksinomaan tuotantolaitosta palvelevan verkonosan ja laitteistojen rakentamisesta. Liittymisjohdon  rakentaminen ei sisälly em. maksuun.
 
Kohteissa, joissa on sähköntuotannon ohella sähkönkulutusta, veloitetaan sähkönkulutuksen osalta liittymismaksu sähkönkäyttökohteita  koskevien  hinnoitteluperiaatteiden mukaisesti. Mikäli kohteen sähkönkulutus on yhtä suuri tai suurempi kuin tuotetun energian verkkoon anto, peritään kohteelta normaalit käyttökohteita koskevat liittymismaksut. Mikäli kohteen sähkönkulutus on pienempi kuin tuotetun energian verkkoon anto, arvioidaan pelkkää sähkön käyttöä varten tarvittava liittymän koko ja tältä osalta  peritään  normaali  käyttökohdetta koskeva liittymismaksu. Tämän ylittävältä osalta peritään laskennallinen, tuotannon liittymismaksun periaatteita vastaava osa.
 

5.3 Ehdot ja edellytykset 

 
Liittyjän tulee tehdä tuotannon liittymissopimus verkkoyhtiön kanssa ja sähkönsiirrosta on tehtävä tuotannon verkkopalvelusopimus.  Sähköntuotannon  verkkoon liittämisen vaatimukset on esitetty sähköntuotannon liittymisehdoissa ja verkkopalvelusopimuksen osalta tuotannon verkkopalveluehdoissa.
 
Teknisenä vaatimuksena tuotannon liittämiseksi on Energiateollisuus ry:n (Sener) julkaisema ”Pienvoimaloiden liittäminen jakeluverkkoon 2001” ja mikrotuotannon osalta ”Mikrotuotannon liittäminen sähkönjakeluverkkoon, verkostosuositus YA9:09”.  Vaatimukset koskevat myös liittymän sisäisen verkon kautta välillisesti jakeluverkkoon liittyneitä sähköä tuottavia laitteistoja. 
 
Liittymissä, joissa on sähkön tuotannon ohella myös kulutusta, peritään vähintään kulutuksen liittymisluokkaa  vastaava  liittymismaksu.  Mikäli  kohdan  5.2  mukaisen  tuotannon liittymän käyttö muuttuu pysyvästi kulutuksen liittymäksi, tulee liittymissopimus uusia tilannetta vastaavaksi.
 
Näennäisteholtaan yli  2 MVA:n tuotantolaitos liitetään omalla liittymisjohdolla sähköaseman kennoon,  johon asennetaan mittaukset ja mahdolliset  suojauslaitteet. Enintään 2 MVA:n tuotantolaitteiston liittämistapa tutkitaan tapauskohtaisesti. 
 

5.4 Tuotannon liittymän muutokset

 
Enintään 2 MVA:n tuotantolaitoksen tehon lisäyksen johdosta, peritään liittymismaksuna  välittömät  rakentamiskustannukset,  mutta  ei  verkon  vahvistamiskustannuksia. Mikäli liittymän teho kasvaa yli 2 MVA:n, sovelletaan siihen yli 2 MVA:n liittymismaksun  hinnoittelumenetelmää. Liittymismaksun  suuruus  määritellään  käyttämällä  laskennassa  uutta liittymistehoa.  Lisäliittymismaksu saadaan, kun  vähennetään uuden liittymän liittymismaksusta aiemmin maksettu liittymismaksu. Liittämisjännitteen muuttaminen  tapahtuu irtisanomalla nykyinen liittymissopimus ja tekemällä uusi liittymissopimus. 

  

6. Sähköliittymän muutokset

 

6.1 Liittymisluokan muutokset

  

Liittymisluokan (tehon) muutoksista tulee sopia verkkoyhtiön kanssa kuten uuden liittymän rakentamisesta. Verkkoyhtiöllä on liittämistavan määritysoikeus. 
 
Sähköntarpeen kasvaessa veloitetaan liittymisluokan tai tilaustehon suurentamisesta ao.  vyöhykkeen  liittymisluokkien tai tilaustehojen hintaeron  mukainen lisäliittymismaksu ja tarvittaessa liittymisjohdon ja mittaroinnin muutoksista aiheutuneet kustannukset.
 
Alue- ja tapauskohtaisen hinnoittelun alueella lisäliittymismaksu määräytyy rakennuskustannusten  perusteella ja on suhteessa  vähintään  samansuuruinen kuin lisäliittymismaksu vastaavasta liittymäkoon muutoksesta vyöhykkeellä V1 tai LKJ1. 
 
Liittymän kokoa pienennettäessä maksettua liittymis- tai lisäliittymismaksua ei palauteta. 
 

6.2 Liittämisjännitteen muuttaminen 

  
Liittämisjännitteen muuttaminen tapahtuu irtisanomalla nykyinen  liittymissopimus ja tekemällä uusi liittymissopimus. Uuden liittymän hinta määräytyy kohtien 2., 3., 4. tai 5. mukaisesti. 
 

6.3 Liittymän voimassa olo ja ylläpito

 

Sähköliittymän voimassa olo edellyttää voimassa olevaa sähköverkko- tai sähköntoimitussopimusta. Liittyjä voi ylläpitää liittymän tekemällä  Tampereen  Sähköverkko Oy:n kanssa ylläpitosopimuksen, vaikkei  sähkönkäyttöpaikkaa koskevaa sähköverkko-  tai  sähköntoimitussopimusta ole voimassa. Liittymän ylläpidosta veloitetaan hinnaston mukainen maksu.
 

6.4 Liittymän irtisanominen

 
Liittyjä  voi  kirjallisesti irtisanoa sopimuksen päättymään silloin, kun  käyttöpaikkaa koskeva verkkopalvelusopimus (tai  verkkopalvelun  sisältävä  toimitussopimus) ei ole voimassa. Irtisanomisaika on yksi kuukausi. Tällöin sähköliittymä puretaan ja palautuskelpoiset  liittymismaksut  hyvitetään  liittyjälle liittymän purkamisesta aiheutuneilla kustannuksilla vähennettynä.
 

6.5 Irtisanotun liittymän uudelleen käyttöönotto 

 
Mikäli liittymä irtisanotaan ja myöhemmin samalle kiinteistölle (sähkönkäyttöpaikalle) otetaan uusi liittymä, on liittymismaksu yleensä vähintään irtisanotun liittymismaksun suuruinen. 
 
Mikäli kaavamuutoksen tms. johdosta alueen rakennuskanta puretaan ja rakennetaan kokonaisuudessa  uudestaan  tai  alueen  rakennuskannan  käyttötarkoitus  ja  sähkön tarve muuttuu  olennaisesti, voidaan  olemassa  olevat  liittymät irtisanoa  ja  saada  ko. alueen tontille uudet sähköliittymät.

 

6.6 Toisen tai useamman liittymän rakentaminen samalle kiinteistölle tai kiinteistöistä muodostuvalle alueella

 
Yleensä tontille tai yhtenäiselle alueelle rakennetaan vain yksi sähköliittymä (vrt. SFS 6000-8-801.537).  Mikäli kuitenkin on erityisiä teknisiä, omistuksellisia tai muita niihin verrattavia syitä, voidaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella poiketa em. periaatteesta.  Tällöin  tulee  ennakolta  ottaa  yhteyttä  verkkoyhtiöön,  joka  antaa  lausunnon asiasta. 
 

6.7 Mittalaitteiden maksut 

       

Uuden liittymän liittymismaksuun sisältyy yhden mittalaitteen asennus. Sähköliittymän käyttöönoton  yhteydessä,  ensimmäisellä  käyntikerralla  asennettavista  mittalaitteista kalleimman  asennusmaksu  sisältyy  liittymismaksuun.  Muiden  mittalaitteiden  asentamisesta peritään palveluhinnaston mukaiset arvonlisäverolliset maksut. 
 
Lisäliittymismaksu (liittymisluokan tai tehon muutos) ei sisällä mittalaitteen asennusta. Mikäli tällöin joudutaan tekemään muutoksia mittalaitteeseen, niin asiakkaalta laskutetaan palveluhinnaston mukaiset maksut.

 

6.8 Liittymissopimuksen uusiminen 

 

Nykyinen  liittymissopimus korvataan  uudella sopimuksella, mikäli liittymän  kokoa, jännitettä tms. muutetaan, liittymän rakenne tai olosuhteet muuttuvat merkittävästi alkuperäisestä sopimuksesta joko yhteisesti sopimalla tai liittyjästä johtuvista seikoista. 

 

Kun liittymän omistaja vaihtuu, tehdään liittymän siirtosopimus, mutta  yleensä sen johdosta ei tehdä muutoksia sopimuksen (teknisiin) yksityiskohtiin pl. yleisten ehtojen sallimat muutokset esim. lainsäädännön muuttumisen johdosta.

  

7. Tilapäinen liittymä 

 
Rakennusaikaista tai muuten tilapäistä käyttöä varten rakennettavan  väliaikaisen jakeluverkoston kustannukset veloitetaan erillisenä maksuna ao. verkostoon liitettäviltä  sähkönkäyttäjiltä. Esimerkiksi, jos pientaloalueen  katutöiden keskeneräisyyden vuoksi työmaakäyttöä varten on rakennettava tilapäinen ilmajohtoverkko, veloitetaan verkon  rakentamis-  ja  purkamiskustannukset  ao.  liittyjiltä. Kustannukset jyvitetään kaikille tonteille arvioitujen nimellisvirtojen mukaan.
 
Niiden tonttien kustannusosuus väliaikaisesta verkosta, joiden rakennusaikainen sähkö voidaan toimittaa pysyvästä jakeluverkosta, jää verkkoyhtiön vastattavaksi.